Tahdonvoimaa käsittelevää blogia ei voi oikein aloittaa kuin yhdellä tavalla: Näyttämällä videon 4-vuotiaista lapsista, jotka pyrkivät olemaan syömättä vaahtokarkkeja.

Kuvittele itsesi nelivuotiaan asemaan. Siis sellaiseksi metrin mittaiseksi. Edessäsi olevalla pöydällä on vaahtokarkki, ja hassunnäköinen setä on lähdössä käymään toisessa huoneessa. Hän kertoo, että saat syödä vaahtokarkin koska vain. Lipaiset huuliasi. Mutta jos odotat kunnes hän palaa, saat kaksi vaahtokarkkia. Hämmennyt vähän. Sisälläsi alkaa tahtojen kamppailu: yksi vaahtokarkki nyt, vai kaksi vaahtokarkkia kohta? Katsot vaaleanpunaista vaahtokarkkia, ja vesi herahtaa kielellesi. Se on kätesi ulottuvilla ja voisi olla suussasi sekunnissa. Pystytkö vastustamaan kiusausta ja odottamaan varttitunnin, vai tartutko hetkeen ja nautit suussasulavan vaahtokarkin lempeästä mausta heti paikalla?

Joukko lapsia joutui tämän tiukan valinnan eteen 1960-luvulla. Tutkija Walter Mischel (se hassunnäköinen setä) halusi nähdä, pystyvätkö lapset vastustamaan kiusausta. Jotkut pystyivät, toiset eivät. Ne jotka pystyivät odottamaan täydet viisitoista minuuttia, tekivät sen paljolti kiinnittämällä huomionsa muualle, menemällä nurkkaan leikkimään mielikuvitusleikkejä, istumalla karkin päälle tai pyrkimällä jollakin muulla tavalla unohtamaan koko vaahtokarkin olemassaolon.

Tämä tulos ei vielä tehnyt vaahtokarkkitutkimusta yhdeksi maailman tunnetuimmista psykologisista kokeista. Se tapahtui vasta parikymmentä vuotta myöhemmin, kun Mischel keksi katsoa, mitä lapsille kuului nyt. Löytö oli häkellyttävä: se kuinka kauan lapsi jaksoi odottaa ennusti menestystä melkein kaikilla elämänalueilla. Ne jotka odottivat täyden varttitunnin pärjäsivät huomattavasti paremmin koulussa. Heillä oli parempi itsetunto, korkeampi koulutus ja alhaisempi painoindeksi, ja he käyttivät harvemmin huumeita. Ja kaiken kukkuraksi he olivat myös sosiaalisesti suositumpia kuin vähemmällä tahdonvoimalla varustetut kaverinsa.

Myöhempi tutkimus on vahvistanut, että erilaisista psykologisista ominaisuuksista juuri tahdonvoima vaikuttaa olevan erityisen merkittävä hyvinkin monen päämäärän kannalta. Vahva itsekontrolli ennustaa esimerkiksi parempaa terveyttä, alhaisempaa sydänsairauksien riskiä – jopa parempikuntoisia hampaita. Kaiken lisäksi tahdonvoima ennustaa koulumenestystä paremmin kuin paljon kohuttu älykkyysosamäärä. Lahjakkuudella saattaa pärjätä johonkin asti, mutta ennemmin tai myöhemmin ne opiskelijat, jotka ovat oppineet tekemään töitä, menevät pelkällä älyllään eteenpäin yrittävien ohitse. Suuria tekoja tehneiden urheilijoiden, tieteilijöiden ja politiikkojen elämäkertojen tarkastelu näyttääkin osoittavan, että lahjakkuuden sijaan tärkein heitä yhdistävä tekijä on peräänantamattomuus ja sisukkuus itse valitun päämäärän tavoittelussa. Myös sosiaalinen menestys vaatii tahdonvoimaa: kun tahtomme on väsynyt, olemme alttiimpia heittämään töksähteleviä ja tilanteeseen sopimattomia kommentteja, jotka hankaloittavat vuorovaikutustamme niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa.

Itsekontrollin puute ja vahva impulsiivisuus ovat vuorostaan eräs keskeinen syypää moniin hankaluuksiin, kuten alkoholiongelmiin, huumeidenkäyttöön, ylipainoon tai parisuhdeväkivaltaan. On jopa esitetty, että se voisi olla tärkein yksittäinen muuttuja, joka ennustaa yksilön taipumusta rikollisuuteen. Kyky kontrolloida itseään ja selättää tahdonvoimalla väärät houkutukset on olennaista, jotta välttäisimme elämän harhapolut. Kun itsekontrolli on heikko, päädymme tekemään asioita, joita myöhemmin kadumme. Tutkimukset osoittavat, että erityisen heikolla tahdonvoimalla varustetuista yksilöistä iso osa päätyy vankilaan jossakin elämänsä vaiheessa. Ei siis ihme, että eräs aikamme johtavista psykologian tutkijoista, professori Roy Baumeister, kutsuu sitä ”keskeisimmäksi inhimilliseksi vahvuudeksi” ja toteaa sen olevan ”avain menestykseen elämässä”.

Mihin tahansa pyrit elämässäsi, tahdonvoima on yksi tärkeimmistä resursseistasi. Oikein käytettynä se on tehokas ase, joka auttaa sinua voittamaan ratkaisevat taistelusi matkalla päämäärääsi. Se erottaa ahkeran ja menestyvän työntekijän hitaammin urallaan etenevästä, yhtä lahjakkaasta kaverista. Se ratkaisee, miksi samoilla pääsykoepisteillä kauppikseen päässeistä opiskelijoista toinen valmistuu neljässä vuodessa huippuarvosanoin ja toisen gradu roikkuu vielä kahdeksantenakin vuotena. Ja se erottaa johdonmukaisen ja siksi lapselle turvallisen vanhemman siitä toisesta, joka räjähtää välillä pienestä asiasta, antaa toisinaan liian helposti periksi ja luo näin epävarmuutta lapsen tärkeimpään ihmissuhteeseen.

Ymmärtämällä paremmin, miten tahdonvoima toimii, kykenet vastustamaan seireenien kutsua. Sinä hallitset omaa elämääsi – eivät hetkelliset houkutukset.

Tämän blogin pyrkimyksenä on kertoa lisää siitä, mitä tahdonvoima on, ja miten saat valjastettua sen parhaiten käyttöösi. Samasta teemasta kertoo myös juuri julkaistu kirjani ’Tahdonvoiman käyttöohje’. Tervetuloa matkalle tahdonvoiman pikkujättiläiseksi!